Ämnesföreningen Stadga r.f.:n ja Åbo Akademis Studentkår:in kannanotto liittyen Åbo Akademin OTM-tutkintohankkeeseen

Åbo Akademin opiskelijoilla ei tällä hetkellä ole oikeusnotaarin tutkinnon suoritettuaan oikeutta jatkaa oikeustieteen opintoja ilman erillistä hakuprosessia maisteritutkintoon. Oikeusnotaarin tutkinto on välietappi ennen oikeusmaisterin tutkintoa, eikä vielä itsessään käytännössä ole relevantti työmarkkinoilla, jossa vaatimuksena on pääsääntöisesti oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Åbo Akademin oikeusnotaarin koulutusohjelman opiskelijat ovat siten ainoa ryhmä oikeustieteen opiskelijoita ja oikeusnotaareita Suomessa, joilla on perusteltu syy olla huolissaan siitä, valmistuvatko he ylipäätään oikeustieteen maistereiksi. Kansallisen koulutusarviointikeskuksen (KARVI) toteuttamasta ja marraskuussa 2021 julkaisemasta Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arvioinnista käy julki se tosiasia, että opiskelijat Åbo Akademin oikeusnotaarin linjalla ovat heikommassa asemassa muihin oikeustieteen opiskelijoihin verrattuna (liite 1, s. 96).

Åbo Akademin oikeustieteen opiskelijoilta puuttuu yhtäjaksoinen ruotsinkielinen opintopolku. Mikäli me, Åbo Akademin opiskelijat, oikeusnotaarin tutkinnon suoritettuamme haluamme jatkaa opintoja ruotsiksi, on meidän haettava Helsingin yliopiston kaksikieliseen oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan. Opiskelijamme, jotka hakevat Helsingin yliopistoon, ovat kuitenkin huolissaan tutkintoon sisältyvien suomenkielisten kurssien määrästä. Helsingin yliopiston kotisivuilla julkaistujen tietojen mukaan koulutuskieli on pääosin suomi. Vaasan yksikön osalta tutkintokieliksi on ilmoitettu sekä suomi että ruotsi, tosin KARVI:n arviosta ilmenee, etteivät suomen ja ruotsin kielet ole Vaasan yksikössä tasavertaisessa asemassa (liite 1, s. 95). Tullaksemme valituiksi Helsingin yliopistoon vaaditaan meiltä vähintään 3.0 keskiarvo perusopinnoista sekä vähintään arvosana 3 oikeusnotaarin tutkielmasta. Toinen vaihtoehto opiskelijoillemme on hakea oikeustieteen maisterin koulutusohjelmaan Turun yliopistoon, jossa puolestaan opiskelijalta vaaditaan vähintään 3 arvosana oikeusnotaarin tutkielmasta sekä hyvät suomen kielen taidot. Sisäänpääsyvaatimukset ovat ennen kaikkea hyvin vaativat, eivätkä kaikki opiskelijat välttämättä täytä kiintiöpaikkojen edellyttämiä kriteerejä. Erillisestä maisterihausta aiheutuu opiskelijalle näin ollen lisävaatimuksia sekä epävarmuuden tunnetta koko notaariopintojen ajan. Näiden kriteerien tarkoituksenmukaisuus erityisesti opintomenestystä koskevien sisäänpääsyvaatimusten osalta on kyseenalainen, eikä opiskelijoille ole selvää, mikä sisäänpääsyvaatimusten päämäärä on ja kuka niistä hyötyy. KARVI on kannustanut tiedekuntia tehostamaan valintaprosessia ja poistamaan todistukseen perustuvat valintakriteerit, poikkeuksena kielitaitoa koskevat vaatimukset (liite 1, s. 96). Suomen Lakimiesliitto, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa meidän opiskelijoiden etujen valvominen, ei toisaalta ole suorittanut minkäänlaisia toimenpiteitä muuttaakseen tilannetta, vaikka on jo vuosikausia ollut tietoinen ongelmasta.

Åbo Akademi harjoittaa korkealaatuista kansainvälistä tutkimusta, jonka tutkimuskielenä on pääosin ruotsi. Opintojen väliaikainen keskeytyminen oikeusnotaarin ja maisteritutkinnon välissä ei tue opiskelijoiden mahdollisuutta jatkuvaan opintopolkuun ruotsiksi. KARVI on todennut, että kaikille oikeusnotaareille tulisi taata sulava siirtyminen oikeustieteen maisterin tutkintoon (liite 1 s. 59). OTM-tutkinnon järjestäminen kokonaisuudessaan Åbo Akademissa ei heikentäisi Åbo Akademin opiskelijoiden kaksikielisyyttä, sillä opiskelijat omaksuisivat suomenkielistä oikeudellista materiaalia ja tutustuisivat menettelytapoihin suomeksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin jo olemassa olevan yhteistyön avulla. Åbo Akademin opiskelijat puolestaan täten edistäisivät ruotsinkielisen oikeudellisen osaamisen asemaa Suomessa suorittamalla oikeudellista tutkimusta ruotsiksi Åbo Akademissa maisteri- ja jatko-opintojen muodossa. Täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma Åbo Akademissa sekä parantaisi opintopolun sujuvuutta että lieventäisi jäseniemme kokemaa stressiä. Täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma on ainoa keino vähentää nykyistä opiskelutahdista ja opintomenestyksestä opiskelijoille aiheutuvaa painetta, ja voisi osaltaan tämän paineen poistuessa parantaa opiskelijoiden menestymistä opinnoissaan. Useista hyvinvointitutkimuksista ilmenee, että opinnoista aiheutuva kohtuuton paine sekä tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ovat keskeisimpiä syitä opiskelijoiden opintomenestyksen ja hyvinvoinnin heikkenemiselle. Täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma poistaisi tämän opiskelijoiden tulevaisuuteen kohdistuvan epävarmuustekijän, sillä opiskelijoillamme olisi taattu oikeus jatkaa opintojaan oikeusnotaarin tutkinnon jälkeen. Täysimittainen koulutusohjelma on myöskin ainoa keino taata jäsenillemme mahdollisuus opiskella koko tutkinto ruotsiksi.

Kumotun yliopistolain (645/1997) 26 § mukaan Helsingin yliopistolla oli tietyillä aloilla ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutusta koskeva erityistehtävä, ja siten ainoana yliopistona mahdollisuus tarjota koulutusta ruotsiksi tietyillä aloilla. Näillä aloilla, oikeustiede mukaan lukien, oli Helsingin yliopistolla tämän jo kumotun säädöksen mukaisesti mahdollisuus varata tietty määrä aloituspaikkoja ruotsinkielisille hakijoille. Voimassa olevan yliopistolain (558/2009) 12 § mukaan ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutuksesta vastaavilla tahoilla, joihin Åbo Akademi lukeutuu, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin nähden. Tämän lisäksi Åbo Akademilla on yliopistolain 76 § mukaisesti erityinen tehtävä tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä ottaa toiminnassaan huomioon maan kaksikielisyys. Täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma sekä mahdollisuus jatko-opintoihin oikeustieteellisellä alalla olisivat linjassa tämän yllä mainitun lakisääteisen velvollisuuden kanssa. 

Åbo Akademin hakemuksen perusteella yliopiston aikomuksena olisi tarjota meille oikeusnotaarivaiheen opiskelijoille maisterivaiheen koulutus, joka on relevantti myös työmarkkinoilla. Opiskelijavalinta tulisi jatkossakin toteutumaan kuten tähän asti, sillä aikomuksena olisi tarjota maisterivaiheen tutkinto suunnilleen samalle opiskelijamäärälle, joka tänäkin päivänä valitaan opiskelemaan oikeustiedettä Åbo Akademiin. Koulutettavien opiskelijoiden määrä ei ole niin merkittävä, että se uhkaisi esimerkiksi Helsingin yliopiston ruotsinkielistä (kaksikielistä) oikeustieteellistä tutkintoa tai johtaisi ylitarjontaan työmarkkinoilla. Päin vastoin, Åbo Akademin oikeustieteellinen koulutusohjelma vastaisi jo olemassa olevaan ruotsin- ja kaksikielisten juristien vajeeseen. Myös KARVI on ilmaissut tarpeen vahvistaa ruotsinkielisen ja kaksikielisen tutkinnon asemaa osana tutkintojärjestelmää (liite 1 s. 99). Åbo Akademin täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma täydentäisi nykyistä liian vähäistä oikeustieteellistä koulutusta Suomessa. 

Turun yliopisto on osoittanut tukensa Åbo Akademin täysimittaiselle oikeustieteelliselle koulutusohjelmalle. Åbo Akademi tukee vahvasti Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tämänhetkistä koulutusrakennetta, mukaan lukien Vaasan yksikön aseman turvaamista tulevaisuudessa. KARVI:n mukaan yhteistyön lisääminen eri oikeustieteellisten yksiköiden välillä on välttämätöntä ruotsinkielisen ja kaksikielisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen turvaamiseksi. Myöskin riittävä ruotsinkielisten oppimateriaalien tuottaminen ja saatavuus edellyttää yhteistyötä (liite 1, s. 99). Åbo Akademi on valmis yhteistyöhön kaikkien osapuolien kanssa turvatakseen ja taatakseen riittävän ruotsinkielisen oikeudellisen osaamisen Suomessa, toki sillä edellytyksellä, että Åbo Akademi on tasavertainen osapuoli tällaisessa yhteistyössä. Ruotsinkielisen maisteritutkinnon tarjoamisen tarkoituksena ei ole heikentää muiden yksiköiden asemaa, vaan pikemminkin varmistaa tasavertainen asema kaikille oikeustieteen opiskelijoille. 

Jotta Åbo Akademin opiskelijat saisivat jatkossa saman kohtelun kuin muutkin Suomessa oikeusnotaariksi opiskelevat, tulee Åbo Akademille myöntää oikeus kouluttaa oikeustieteen maistereita. Åbo Akademissa on jo vakiintunut ja toimiva ruotsinkielinen oikeustieteellinen alemmantasoinen korkeakoulututkinto. Noin 80 % kaikista ON-tutkintoon sisältyvistä kursseista tarjotaan ruotsiksi Åbo Akademissa ja loput 20 % suoritetaan Turun yliopistossa, jossa opiskelijoilla on oikeus kirjoittaa tenttivastauksensa ruotsiksi. Oikeustieteen maisterin tutkinto ei ainoastaan takaisi oikeutta kouluttautua oikeustieteen maisteriksi ruotsiksi, vaan se myös mahdollistaisi tohtoriksi väittelemisen Åbo Akademissa. Täten Åbo Akademi, yhdessä Helsingin yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien kanssa, loisi vakaan pohjan ruotsinkieliselle tutkimukselle Suomessa. Tämä puolestaan lisäisi ruotsinkielistä erityisosaamista, ruotsinkielistä oikeuskirjallisuutta, sekä täydentäisi ruotsinkielisen opetushenkilökunnan resursseja. Helsingin yliopiston monopoliaseman säilyttäminen puolestaan ei johda samaan lopputulokseen. Täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma Åbo Akademissa vastaisi lisäksi kasvavaan ruotsinkielisen oikeudellisen osaamisen tarpeeseen Turun seudulla ja Ahvenanmaalla. Mikäli Åbo Akademilla olisi täysimittainen oikeustieteellinen tutkinto, olisi sillä myöskin hyvät edellytykset houkutella ahvenanmaalaisia opiskelijoita, jotka tällä hetkellä enemmissä määrin muuttavat Ruotsiin suorittaakseen oikeustieteellisen tutkinnon.

Yllä mainittuihin seikkoihin vedoten esitämme, että Åbo Akademille myönnetään oikeus järjestää täysimittainen oikeustieteellinen koulutusohjelma. Ratkaisu on ainoa, joka de facto ja de jure takaa jäsenillemme jatkuvan opinto-oikeuden nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi koemme, että ruotsinkielinen oikeustieteellinen tutkinto Åbo Akademissa olisi kaivattu lisäys Helsingin yliopistossa jo olemassa olevan kaksikielisen tutkinnon rinnalle. Tasavertaisina yksikköinä Åbo Akademi voisi yhdessä Helsingin yliopiston kanssa varmistaa ruotsinkielisen väestön pääsyn ruotsinkielisen palvelun piiriin oikeuslaitoksessa, tuomioistuimessa tai muussa viranomaiselimessä asioidessaan, sekä edistäisi että kehittäisi yhteistyötä tutkimuksen, oikeustieteellisen kirjallisuuden ja koulutuksen osalta yliopistojen välillä. 

* Yllä mainittuja vaatimuksia ei edellytetä opiskelijoilta, jotka suorittavat koko tutkintonsa Turun tai Helsingin yliopistoissa.

Turussa 19. marraskuuta 2021

Ämnesföreningen Stadga r.f.:n hallitus
Åbo Akademis Studentkår:in hallitus

Liite 1: Kansallinen koulutusarviointikeskus: Oikeustieteellisen alan korkeakoulutuksen arviointi 

Lisätietoa:

Emma Långström, hallituksen puheenjohtaja
Ämnesföreningen Stadga r.f.
+358 400 232 989
ordforande@stadga.fi

Joonas Karlsson, hallituksen puheenjohtaja
Åbo Akademis Studentkår
+358 50 401 3524
so@studentkaren.fi

Suomennos: Elsa Mäki, Ämnesföreningen Stadga r.f.:stä keväällä 2021 valmistunut oikeustieteen notaari